← Takaisin
Mikä on matkailumaksu, turistivero?
Matkailijoilta tai majoittujilta kerättävistä paikallisista tai alueellisista matkailumaksuista, ns. turistiveroista, on tullut osa matkailua ohjaavaa politiikkaa monissa suosituissa matkakohteissa, esimerkiksi Italiassa, Espanjassa, Ranskassa, Japanissa, Indonesiassa ja Malesiassa. Esimerkkejä matkailijoilta kerättävistä veronkaltaisista maksuista ovat Italian monien kaupunkien ja alueiden, Espanjan Baleaarien, Malesian tai Tansanian Sansibarin majoitusverot, jotka kerätään hotellilaskujen yhteydessä, Venetsian sisäänpääsymaksut vierailevilta matkailijoilta, tai kestävän kehityksen maksut esim. Balilla, Bhutanissa, Uudessa-Seelannissa, Belizessä ja useilla Filippiinien ja Karibian saarilla.
Miksi matkailuveroja kerätään?
Matkailijamaksut vaihtelevat rakenteeltaan, mutta niillä on yhteinen tavoite: varmistaa, että matkailun hyödyt matkakohteelle ylittävät sen negatiiviset vaikutukset. Viime vuosina yhä useammissa suosituissa tai pienissä matkakohteissa on otettu käyttöön matkailuveroja tai -maksuja keinona ylläpitää ja ohjata matkailualan kehitystä ja vaikutuksia alueelle. Erilaiset matkailumaksut on suunniteltu esim. kontrolloimaan kävijämääriä, säilyttämään paikallista kulttuuriperintöä ja rahoittamaan paikallisen infrastruktuurin kehittämistä. Maksuja pidetään monin paikoin välttämättöminä niiden nähtävyyksien ylläpitämiseksi, jotka houkuttelevat matkailijoita kohteeseen.
Vaikka matkailija itse saattaa pitää niitä ylimääräisinä kuluina tai rahastuksena, matkailualan tutkijat ovat havainneet, että nämä maksut todella sijoitetaan uudelleen matkailualalle, mikä taas parantaa tulevien matkailijoiden kokemusta matkakohteesta. Matkailijoilta perittävistä paikallisista maksuista ja veroista saatavia tuloja sijoitetaan matkailuinfrastruktuurin, ympäristönsuojelun ja paikallisen kulttuurin tukemiseen, esimerkiksi kulttuuriperintökohteiden ylläpitämiseen, tiestön, viemäröinnin, ja muun infrastruktuurin parantamiseen sekä luonnonmaisemien suojelemiseen. Maksut saatetaan myös sijoittaa paikallisiin rahastoihin, jotka tukevat paikallisia yhteisöjä ja matkailun kehittämisaloitteita.
Vaikka ns. turistiverot ovat useimmiten pieniä, esim. 2-5€ per hotelliyö, jotkin matkakohteet perivät myös korkeampia maksuja, jotka voivat vaikuttaa matkailijoiden kohdevalintoihin. Tällöin kyse on matkakohteen osalta tietoisesta valinnasta houkutella alueelle vähemmän, mutta mahdollisesti varakkaampia matkailijoita. Kun yhä useammat maat ottavat käyttöön samanlaisia maksuja, niillä odotetaan olevan entistä suurempi rooli kansainvälisessä matkailussa ja matkailupolitiikassa. Maksut ovat esimerkiksi kannustaneet matkailijoita tukemaan ympäristöystävällisiä matkailukäytäntöjä.
Missä turistiveroa tai matkailijamaksuja kerätään?
Maita ja kohteita, jotka keräävät turistiveroja on eri puolilla maailmaa. Euroopassa paikalliset matkailuverot ovat käytössä esimerkiksi Italiassa, Espanjassa, Ranskassa ja Itävallassa, Aasiassa taas esim. Japanissa, Malesiassa, Bhutanissa, Filippiineillä ja Indonesian Balin saarella. Joissakin matkakohteissa maksuja peritään maahan saapuessa tai sieltä lähdettäessä, kun taas toisissa hotellit laskuttavat majoitusmaksut hotellivarauksen tai hotellista poistumisen yhteydessä. Osa matkailumaksuista on mahdollista hoitaa etukäteen, osa taas vain paikan päällä.
Italiassa on jo pitkään ollut käytössä hotellien keräämä 1-5€/vrk alueellinen turistivero, joka tunnetaan nimellä tassa di soggiorno. Veron suuruus vaihtelee kaupungin ja majoitustyypin mukaan, ja se on tyypillisesti suurimmillaan suosituimmissa matkakohteissa. Venetsiassa taas on otettu käyttöön 5€ sisäänpääsymaksu päiväretkeilijöille, jotka eivät majoitu kaupungissa. Italiassa matkailumaksuilla kerättävät varat suunnataan maan lukuisien historiallisten maamerkkien ylläpitämiseen. Espanjassa matkailumaksuja on myös käytössä tietyillä alueilla, kuten suosituilla Baleaarien saarilla, jossa maksut käytetään ympäristönsuojelutoimiin ja kestävän matkailun aloitteisiin. Myös pikkuinen Andorra kerää matkailuveroa hotellimajoituksen yhteydessä. Itävallassa majoitus- ja turistivero tunnetaan nimellä Ortstaxe. Ranskassa ns. taxe de séjour -turistiveron määrä riippuu majoitustyypistä ja sen sijainnista. Veron määrä vaihtelee vaihtelevat 0,65 eurosta yli 15 euroon per yö - korkeimmat maksut ovat luksushotelleissa. Ranskan hotelliverosta saatavat varat sijoitetaan matkailuun liittyvän infrastruktuurin ylläpitoon ja parantamiseen.
Aasiassa suurten matkailijamäärien kanssa painiskeleva Thaimaa suunnittelee kansainvälisille matkailijoille 300 bahtin suuruista veroa maan lentokentille saapuville matkailijoille. Verojen tuotto on tarkoitus käyttää kestävän matkailun kehittämiseen ja kävijöiden tapaturmavakuutusturvaan. Indonesian Balilla vastaava, saarelle saavuttaessa kerättävä 150 000 Indonesian rupian (noin 10 USD) turistivero on jo käytössä. Japani taas kerää ulkomaalaisilta 1000 jenin matkailuveron maasta poistuttaessa, minkä vuoksi se tunnetaan nimellä sayonara tax. Malesiassa hotellit ja muut majoituspaikat keräävät ulkomaalaisilta majoittujilta10 RM/hlö/yö turistiveroa, jonka tuotto on suunnattu matkailun edistämiseen ja kehittämiseen koko maassa. Bhutanissa matkailumaksu on yksi maailman korkeimmista: Maan kestävän kehityksen maksu (SDF) on 100USD/hlö/vrk, jonka tulot käytetään Bhutanin kulttuuriperinnön, ympäristön ja infrastruktuurin säilyttämiseen. Bhutanin matkailuvero, samoin kuin viisumimaksu kuuluu Mandala Travelin Bhutanin matkojen hintaan.
Italian maisemia Cilenton rannikolla (vas.) ja Toscanassa.
Turistiverojen tulevaisuus
Matkailijamäärien kasvaessa yhä useammat matkakohteet etsivät tapoja tasapainottaa matkailun taloudellisia hyötyjä toiminnan kestävyyden kanssa. Siksi on ennustettavissa, että erilaisia matkailijamaksuja ja turistiveroja tullaan ottamaan käyttöön entistä useammissa maissa ja kohteissa. Tulevaisuudessa saatetaan myös ottaa käyttöön porrastettuja maksujärjestelmiä, joissa matkailijat maksavat korkeampia veroja huippusesonkiaikoina, kun taas matkailusesongin ulkopuolella verot ovat alhaisemmat. Erilaisten matkailumaksujen käyttöönotto herättää usein alkuun myös vastustusta, mutta vastustuksesta huolimatta turistiverot todennäköisesti jatkavat kasvuaan maailmanlaajuisena ilmiönä, koska ne ovat matkailusta riippuvaisille kohteille tärkeä keino ylläpitää infrastruktuuriaan ja suojella kulttuurisia maamerkkejään ja luontoaan. Matkailijan kannalta nämä maksut voivat lisätä omia matkakuluja jonkin verran, mutta ne myös auttavat osaltaan säilyttämään joitakin maailman suosituimpia ja hienoimpia matkailukohteita.
Lue Mandalan blogissa myös:
← Takaisin